Suomi
Svenska
LUOMA – kulttuuritäytteinen kyläidylli
Luoma, Bobäck, on pieni kaksikielinen kylä Kirkkonummen itälaidalla, Espoonlahden ja Vitträsk-järven välisellä kannaksella. Kylässä asuu tuhatkunta luomalaista, lähes kaikki omakotitaloissa; kylässä on vain pari rivitaloa eikä lainkaan kerrostaloja. Luoma on ainutlaatuinen historiallinen asuinalue vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta (25 km).
Parhaiten Luoma tunnetaan Hvitträskistä, korkealla kalliolla sijaitsevasta arkkitehtiateljeesta Vitträsk-järven maisemissa. Hvitträsk on arkkitehtikolmikon Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren itselleen Kirkkonummelle suunnittelema erämaa-ateljee ja asuinrakennus, joka toimii nykyisin museona. Se valmistui vuonna 1903.
Luoma on yksi rannikkoseudun pronssikautisista asuinpaikoista. Varhaisesta historiasta todistavat Vitträsk-järven rantakallioiden, Båtstadsbergin kalliomaalaukset, jotka Jean Sibelius löysi vieraillessaan Hvitträskissä arkkitehtiystäviensä luona vuonna 1911. Ne ovat Suomen ensimmäiset kirjallisesti dokumentoidut kalliomaalaukset, joiden ainutlaatuisuus on siinä, että niissä on selvästi näkyvissä verkon muoto. Kivikauden kulttuurin löydetyissä maalauksissa kuviot yleensä symboloivat uhripaikkaa, pyhää vuorta tai henkiolentoa. Alun perin merenlahtena ollut Vitträsk kuroutui järveksi kivikauden lopulla. Niistä ajoita maa on kohonnut 21 metriä: se on Vitträskin ja Espoonlahden nykyinen korkeusero.
Kylän nimi kuvaa sen sijaintia sekä suomeksi että ruotsiksi: suomen kielen ”luoma” tarkoittaa jyrkkäreunaista puroa tai notkelmaa, ruotsin Bobäck taas voitaisiin tulkita muotoon Asuinpuro.
Edelleen maatalouskäytössä olevat kylän pellot on aikanaan raivattu Vitträsk-järvestä laskevan Bobäck-puron varrelle ja Espoonlahden rannoille. Luoman kylämaisemassa näkyy runsaasti 1900-luvun alussa rakennettuja suurikokoisia hirsirakenteisia Willoja. Asutus leviää nauhamaisena muodostelmana Suuren Rantatien varrella oleville kumpareille. Tämä Kuninkaantieksikin ristityn tieyhteyden Museovirasto on nimennyt valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Luoman kohdalla maantien ja meritien yhteys korostuvat. Kuninkaatie on vanha postitie Norjan Bergenistä Suomenlahden perukkaan Pietariin. Tietä ovat 1300-luvulta saakka kulkeneet kuninkaat ja heidän kuriirinsa, piispat ja porvarit, taiteilijat ja armeijat. Tie on yhdistänyt Ruotsin suurvallan läntiset ja itäiset alueet toisiinsa. Tien varrelle syntyi kartanoita, maatiloja, majataloja, krouveja ja kestikievareita, jotka majoittivat ja kestitsivät Kuninkaantien kulkijoita. Aatelissukujen kartanolinnoissa yöpyivät niin Ruotsin kuninkaat kuin Venäjän tsaaritkin.
Luomankylän maisemallisesti merkittäviä paikkoja ovat Rysslimpan, Svinvallen ja Kattrumpan.
Ryssänlimppu – Rysslimpan – Espoon rajalla lähellä rautatietä lienee saanut nimensä kukkulan muodosta.
Sikolaidun – Svinvallen – kylän yhteislaidun sijaitsi aikanaan Masalantien molemmin puolin Gränsnäsintien ja Rajapuomintien välissä.
Kissan takamus – Kattrumpan – kaksi lähekkäin olevaa kumparetta ovat Luomanrannan ja Sjövikintien välissä.
1900-luvun alku oli Luomassa vilkasta aikaa. Ennen rantaradan rakentamista Luomanlahti oli merkittävä höyrylaivaliikenteen satama, josta Läntisen Uudenmaan asukkaat matkasivat meriteitse pääkaupunkiin. Satamassa oli myös kestikievari, josta tarjottiin hevoskyytejä laivamatkustajille sisämaahan. Majatalon vilkasta elämää kuvaa hyvin sen kansansuussa saama nimi ”Fördärvet” – ”Rappio”…
Nykyinen Luoman kylä on kahden voimakkaasti kasvavan taajaman, Kirkkonummen Masalan ja Espoon Kauklahden, puristuksessa. Kylän pellot ovat edelleen talouskäytössä, varsinaisia maatiloja on vain yksi, mutta maanviljelyn sijaan kylään on syntynyt hevostalleja. Kylän väestö on suomenkielistynyt, mutta ruotsinkielinen ala-aste on edelleen voimissaan. Kylässä on poikkeuksellisen paljon yritystoimintaa ja paikallinen kyläyhdistys toimii aktiivisesti kyläläisten arkipäivässä, vapaa-ajassa ja asuinympäristön viihtyisyyttä lisäten. Kylän halki virtaavaa Luomanpuroa on kunnostettu meritaimenelle ja saukko on saatu palautettua puron varteen. Ympärivuotinen kyläavustaja on palkattu auttamaan arjen askareissa, hiihtolatu vedetään kylään talvisin ja kesäisin kyläläisiä palvelee oma pienvenesatama ja uimaranta. Kyläjuhlaperinnekin on herätetty henkiin.
Kylä on haluttua asuinaluetta; omakotitaloilla on riittävästi tilaa ympärillään, asutus on hajaantunut maaseutumaisesti kapeiden kyläteiden varsille, yhteys luontoon – metsiin, kallioille, meren ja järven rannoille on mutkatonta. Ja mikä parasta, pääkaupungin palvelut ovat vain parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä. Täällä viihtyvät niin lapsiperheet kuin varttuneempikin väki.
Lähde Luomaan -olet monta kokemusta rikkaampi!
Hvitträsk-museossa tapahtumapäivänä pääsylipun hinnalla opastuksia.
Puutarhaopastus klo 11.00
Elämää Hvitträskissä -opastus:
Suomeksi klo 12.30
Ruotsiksi klo 14.00
Englanniksi klo 15.00
Uintimahdollisuus museon laiturilta Vitträsk-järvessä ja hiekkarannalla. Rantapolut myös käytettävissä. (Avoimet kylät tapahtumapäivänä).
Luoman kyläyhdistyksen Info-piste ja Pop-Up kahvila reitin varrella Hvitträskintien ja Fasantien risteys. Avoinna kello 11.00 – 15.00