Suomi
Svenska
MINISTERI ADLERCREUTZ HVITTRÄSKISSÄ: ”ELIEL SAARISEN ARKKITEHTUURI TUKI SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN DEMOKRATIAKEHITYSTÄ”
Lauantaina, 9. päivä syyskuuta Helsingin ulkopuolelle laajentuneen Helsinki Design Week’in yksi tilaisuuksista kokosi Hvitträskin taiteilija-ateljeen täyteen arkkitehtuurista, muotoilusta ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneen kuulijakunnan. Hvitträsk-museo oli saanut yhteistyökumppaneikseen Arabian Taideosastoyhdistyksen ja Luoman Kyläyhdistyksen ideoimaan taideillan ”Aikajana 150-vuotta”. Arabian tehtaan synty ja Eliel Saarisen syntymä ovat tuon aikajanan alku.
Arkkitehtuuri kansakunnan identiteetin vahvistajana
Museon intendentti Mikko Teräsvirran avajaissanojen jälkeen ministeri Anders Adlercreutz korosti tervetuliaissanoissaan suomalaisen muotoilun ja erityisesti arkkitehtuurin merkitystä kansakuntaa yhdistävänä ja suomalaisen yhteiskunnan demokratiakehitystä eteenpäin vievänä voimana. Erityisesti Eliel Saarisen kansallisromanttisilla teoksilla on ollut merkittävä suomalaisuuden identiteettiä korostava asema. Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonki, Helsingin rautatieasema ja Kansallismuseo ovat osa tätä identiteetin rakentumista.
Sortovuosien aikana kansallisen identiteetin tarve korostui. Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttely ja arkkitehtuurikilpailu vuonna 1897 suomalaisen paviljongin luomiseksi ovat tästä hyvä esimerkki. Sortovuosien aikana suurruhtinaskunnan kansallisen yhtenäisyyden korostuminen näkyi edelleen mm. vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä. Silloinen Suomen suurruhtinaskunta ensimmäisenä maana maailmassa salli tasavertaisen äänioikeuden ja mahdollisuuden asettua vaaleissa ehdolle kaikille kansalaisilleen. Adlercreutzin mukaan se osoitti silloisilta päätöksentekijöiltä poikkeuksellista rohkeutta Tsaarin vallan alla – tätä rohkeutta myös arkkitehtuuri ja sen maine olivat rakentamassa.
Eliel Saarisen suunnittelema Eduskuntatalo
Uuden valtiopäiväjärjestyksen myötä käynnistyi myös keskustelu valtiopäivätalon aikaan saamiseksi. Adlercreutzin mukaan Säätytalon laajennusta pohdittiin, mutta se hylättiin ja järjestettiin erillinen arkkitehtuurikilpailu Eduskuntatalon aikaansaamiseksi.
Nuoren arkkitehtikolmikon Gesellius-Lindgren-Saarinen Pariisin maailmannäyttelyn menestys mahdollisti
myös Hvitträskin ateljeen rakentamisen luonnonkauniiseen Luomaan Vitträsk-järven rantaan. Hvitträskin ateljee oli jo tuottanut merkittäviä kansallisia rakennuksia ja myös massiivinen Eduskuntatalo Tähtitorninmäen valtaisaksi majakaksi luotiin Adlercreutzin mukaan pimeinä talvi-iltoina Hvitträskin ateljeessa. Saarisen mahtipontinen työ voitti ensipalkinnon vuonna 1909 kilpailussa, mutta Tsaari asiaa tarkemmin harkittuaan epäsi moisen ”itsenäisyyden julistuksen” Helsingin paraatipaikalle. Niinpä Eduskuntatalon valmistuminen sai odottaa itsenäisyysjulistusta ja uutta arkkitehtuurikilpailua vielä parikymmentä vuotta. – Tuossa vaiheessa Eliel Saarinen oli jo siirtynyt pois Suomesta.
Arkkitehtuuri Suomi-kuvan luojana
Julkiset rakennukset ja niiden suunnittelijat ovat aina luoneet myös kansainvälistä Suomi-kuvaa Pariisin maailmannäyttelystä lähtien. Kansallisromantiikan myötä siirryttiin funktionalismin kautta kevyempiin ja valoisampiin rakennuskokonaisuuksiin ja tänäänkin Suomi ja Helsinki identifioituvat ja viestittävät julkisten rakennustensa kautta. Näistä loistavina esimerkkeinä ovat mm. Oodi, Amos Rex ja ehkä myös Löyly, päätti ministeri Adlercreutz arkkitehtuurin merkitystä kansakunnan historiassa korostaneen tervetuliaispuheensa.
Luoman Kyläyhdistys kiitti Adlercreutzia luovuttamalla hänelle Eliel Saarisen vaimon, Loja Saarisen suunnitteleman seinävaatteen pienoismallista tehdyn sisustustyynyn. Tyynyn luovutti tekstiilitaiteilija Ann Jonasson, joka on tehnyt valtavan työn analysoidessaan Bobäcks Skolan seinällä vuosikymmeniä ollutta kuultokudosta ja valmistaessaan siitä pienoismallin alkuperäisellä tekniikalla. Loja Saarisen kuultokudoksen ”The Festival of the May Queen” ääressä ovat kouluaan käyneet niin ministeri Adlercreutz kuin tekstiilitaiteilija Ann Jonassonin lapsetkin.
Aikajana 150-vuotta
Tilaisuus jatkui Kyläyhdistyksen puheenjohtajan Tuula Saaren johdattelemana paneelikeskustelulla, jossa mukana olivat Arabian historiaa tutkiva Elise Simonsson, professori Heikki Orvola ja keramiikkataiteilija Heini Riitahuhta Arabian Taideosastoyhdistyksestä sekä Eliel Saarisen sukulainen Sari Saarinen.
Keskustelun teemana oli 150-vuotinen aikajana sekä Eliel Saarisen työn ja Arabian tehtaiden tuotannon yhtymäkohdat. – Eliel syntyi vuonna 1873 ja samana vuonna Arabian tehdas perustettiin ruotsalaisen Rörstrandin keramiikkatehtaan tytäryhtiöksi.
Aikajanalta löytyy monia yhtymäkohtia. Pariisin maailmannäyttelyssä esillä oli Eliel Saarisen suunnittelema Suomen paviljonki ja Arabian tehtaan kokoelma taas oli esillä venäläisen teollisuuden yhteydessä. Maailmannäyttely käynnisti niin Elielin kuin Arabiankin nousu-uran ja kansainvälistymisen.
Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Liekki-ryijy voitti Pariisissa ensipalkinnon. Gallen-Kallela antoi ryijyn Elielille häälahjaksi ja se sijoitettiin Hvitträskin saliin.
Elielin perhe muutti 1923 Amerikkaan ja fyysinen side Luomaan katkesi vuoden 1949 viimeiseen vierailuun Hvitträskissä. Ateljeen talouden hoidosta muuna aikana pitivät luomalaiset huolta. Loja Saarinen opasti heitä kirjeitse niin liinavaatteiden tuuletuksesta kuin siitä, miten Råbeckin kartanosta piti ostaa hyvää multaa ja Sandholmin peukalolla painaa multaan kuopat, joihin istutettiin 2 siementä. Itäneistä siemenistä huonompi taimi oli poistettava.
Arabian tehtaalle nimitettiin vuonna 1932 taiteelliseksi johtajaksi Kurt Ekholm. Hän kokosi Arabian maineikkaan taideosaston. Vuonna 2003 perustettiin Arabian taideosastoyhdistys ry vaalimaan ja kehittämään taideosaston perintöä. Heikki Orvola ja Heini Riitahuhta kuuluvat perustajajäseniin ja Riitahuhdasta tuli ensimmäinen yhdistyksen puheenjohtaja. – Tyypillisiä yhtymäkohtia Arabian ja Hvitträskin välillä löydettiin keskustelussa useita; Hvitträskissä käytettiin Arabian astioita, erityisesti Fasaani-sarjaa. Vuonna 1969 Hvitträskin kirjaston takka uudistettiin Arabian toimesta vanhan mallin mukaan.
Luoman Kyläyhdidstys ry
Hannu Valtanen
Lue juttu kuvineen pdfstä: Adlercreutz avasi Helsinki Design Weekin tilaisuuden Hvitträskissä 9.9.2023